Liian täydellinen

Niin hän on... Nimittäin ystäväni. Hän kohta kolmekymppinen sinkkunainen. Vihaan häntä tai ainakin inhoan. Silti hän on ystäväni. Hän on muuten oikein mukava, mutta hänen "täydellisyytensä" ärsyttää mua. Hän valittaa mulle aina, miten elämä on niin vaikeaa ja kaikki menee päin persettä. Oikeasti hän ei tiedä elämän vaikeudesta ja päin persettä menemisestä mitään! Hänellä on monta työtä ja rahan kanssa ei ole ikinä tiukkaa. On auto ja asunto ja elämä muutenkin mallillaan. Silti hän aina itkee ja valittaa mulle kaikesta. Kaikki on aina annettu kuin tarjottimella ja hänen ei ole tarvinnut mitään tehdä minkään eteen. Mulla taas kaikki on aivan toisin perin. Rakkaus asiat eivät hänellä kyllä mene hyvin, mutta sekin on hänen oma vikansa. Minulle on onneksi tuo rakkauden lahja suotu, vaikka oikeastaan mitään muuta ei.

Tiedän, olen kateellinen ystävälleni ja hänen helpolle elämälleen. Sitä hän ei kuitenkaan tiedä, eikä saakkaan koskaan tietää. Akka ärsyttää minua suunnattomasti aina välillä, mutta en tuo sitä julki. On hän sentään ystäväni. Silti kun elämä välillä vähän koettelee hänti pienillä ongelmilla, tunnen suunnatonta nautintoa. Aika ilkeää, mutta saan siitä suurta tyydytystä! Hänen ongelmansa ovat mitättömän pieniä, mutta silti ongelmia. Toivon aina että hänellä menee pieleen ja kun niin käy olen iloinen. Ei sitä koskaan uskoisi, että se "pahin vihollinen" löytyy usein yllättävän läheltä!!!

Entisistä

Ex nais -ja miesystävät voisi haudata maan alle tai jonnekkin, ettei niitä tarvitsisi enää ikinä nähdä. Mulla on exien kanssa ongelmia. Nimittäin oman exäni ja mieheni exän kanssa. (On muuten hirveä haahka se miehen entinen!)

Exäni soittelee mulle ja itkee takaisin, vaikka suhteesta on kulunut jo vuosia. Itse en hänelle soittelisi ja olen myös sanonut ettei tarvitse soitella, suhde on ohi ja takasi en ota! Mieheni exä soittelee myös miehelle. En tarkasti tiedä, että miksi, mutta mies ei ole koskaan sanonut että olisi pyydellyt takaisin. Kahville vaan kyselee ja jostain vanhoista tavaroista soittelee... Olen päätynyt pohdinnoissani seuraavaan: akkaa janottaa vanha suola!!! Eihän se muuten soittelisi. Mun pittää nyt keksiä joku oikein repäisevä tempaus, että nainen tajuaa, että on VAAN ex! Ajattelin jotain kivaa "retkeä", joka liittyy nopeisiin autoihin tai moottoripyöriin. Miespuolisilta ja miksi ei naisiltakin otetaan ehdotuksia vastaan. Myös muut miehen mielestä kivat ehdotukset käyvät, kunhan hinta ei päätä huimaa. Eli laittakaas vaan ehdotuksia tulemaan! Tuloksista informoin täällä.

Paskomisongelma

Mä olen asunut mieheni kanssa yhdessä noin 3 kk. Ja olen huomannut tällaisen ongelman: En kehtaa käydä paskalla! Tai siis kyllä mä käyn, mutta teen sen tosi huomaamatta. Jos mieheni lähtee jonnekkin, niin yritän käydä silloin. Tai käyn töissä. Viikon loput ovat tuskaisempia, koska olen vapaalla. Varsinkin jos maha on ripulilla on tilanne paha! :) Haju on mielestäni kauheaa, mutta äänet ovat pahimpia. Yritän aina varoa ettei kuulu mitään proot-ääniä.

En ole myöskään koskaan pieraissut mieheni kuullen. Joskus on päässyt vahingossa ja se on ollut todella noloa. Mieheni ei ole kuitenkaan silloin sanonut mitään. Se oli mun mielestä vielä jotenkin pahempaa, kun se että hän esim. olisi alkanut nauraa. En tiedä yhtään mistä olen tämän "pierukammon" saanut. Kukaan entisistä miehistäkään ei ole mitenkään sitä aiheuttanut, sillä mulla on ollut toi sama ongelma aikaisemmissakin suhteissa. Tyttökavereiden seurassa piereskely on "normaalia". Miten pääsen tosta paskomis -ja pieruongelmasta eroon? Rupeanko vaan nyt paukuttelemaan yht´äkkiä, vaikka en ole sitä aikaisemmin tehnytkään?!?

Naisena olemisen vaikeudesta

Ei ole kovin helppoa olla nainen. On menkat kerran kuukaudessa ja perse valuu kun vesiputous. Ja sä et vaan voi itte asialle yhtään mitään. Mä vihaan menkkoja. Juuri eilen alkoivat. Voin sanoo, että yksikään mies ei kestäis niitä päivääkään!


Ja sitten on vielä tää. Mä saan vasta huomenna rahaa ja himassa ei ole kun siteitä. Vituttaa ja lujaa. Mä vihaan ylikaiken niitä vaippoja. Olo on tosi likanen ja tuntuu kun olis kuset housussa 24/7!!! Sairaslomalla olen ja nyt kun joutuu noita rättejä käyttää, ni en ole minnekkään liikkunut paitsi jos on ollut pakko.
Mä en voi taju niitä ihmisiä jotka vapaaehtoisesti käyttää siteitä. Eikö niitä ällötä kun on pimpsa veressä. Onneks huomenna saa tamppooneja.


Mies on käymässä asioilla ja mulla on tylsää! Tv:stä ei tuu mitään järkevää ja mahaki on kipee. Menkat on mun mielestä niin turha juttu ettei järkee. Pitäis varmaan hankkii lapsi, ni ei tulis hetkeen menkkoja, no ei nyt sentään. Ja tässä mä pääsenki toiseen vittumaiseen asiaan mikä naisille on "suotu". SYNNYTYS! Se kuulostaa mun mielestä just niin kauheelta, ku se onkin. Kipuu ja tuskaa. Helppoohan se äijillä on, ku ne voi rellestää miten tykkää ja nainen kantaa lasta sisällä ja pyöräyttää sen tähän maailmaan! Mutta päädyn tässä asiassa sellaiseen lopputulokseen että elämä on epäreiluu!